main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

 

Avaruus tiedekerhossa

Avaruuskerhossa perehdytään avaruuden ilmiöihin ja käsitteisiin. Kerhossa on esitetty seitsemän kerhokerran (á 1 tunti) sisältöjä. Jokaisella kerhokerralla tehdään yksi tai useampi kokeellinen työ. Lisäksi on esitetty joitakin ideoita ja pohdintakysymyksiä avaruusteeman käsittelyn tueksi.


Taustamateriaalia Avaruus -kerhoon:
• Kirja: Polaris: Koulun tähtieto (Oja. 2004)
• Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: www.ursa.fi


1. Kerhokerta - Johdanto, Vaikeasti ymmärrettäviä mittoja

  • Johdatus kerhoon
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi
  • Maailmankaikkeuden mittoja
    - Aluksi on hyvä pohtia yhdessä, esimerkiksi mikä on avaruus? Mistä se koostuu? jne. Lisäksi alla muutamia suhteellisen nopeita ja helppoja havainnollistamismalleja
  • Elämän kehityksen havainnollistaminen WC-paperirulla -mallilla, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
  • Aurinkokunnan etäisyyksien havainnollistaminen WC-paperirulla -mallilla, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Auringon ja Maan kokosuhdetta voi havainnollistaa jalkapallolla ja nuppineulalla. Jos jalkapallo kuvaa Aurinkoa ja nuppineula Maata, sijaitsee nuppineula 30 metrin päässä jalkapallosta. Pluto sijaitsisi kilometrin päässä.

2. Kerhokerta - Kuu

  • Kuu muodostui noin 4,6 miljardia vuotta sitten, kun Maahan törmäsi Marsin kokoinen kappale. Kuulla ei ole kaasukehää, joka suojaisi sitä metoriiteiltä. Kuussa ei ole myöskään säätä, tulivuoria, vettä tms., jotka muovaisivat sen pintaa. Kuun pinnalla näkyy kraatteireitä sekä tummempia ja vaaleampia kohtia. Ne ovat syntyneet Kuun pintaan osuneista asteroideista.
  • Kuu kiertää Maata ja Maa kiertää Aurinkoa sekä omaa akseliaan. Aurinko valaisee Kuusta aina hieman erilaisen kohdan, joka näkyy maahan. Näitä erilaisia näkymiä kutsutaan kuunvaiheiksi.
  • Kun kuuta tarkkailee pitkään, huomaa että sen pinta näyttää aina samanlaiselta, vaikka auringon valaisema osa vaihteleekin. Tämä johtuu siitä, että kuu kääntää aina saman puolen Maata kohti: se pyörii itsensä ympäri täsmälleen yhtä nopeasti kuin se kiertää Maata.
  • Kuunvaiheiden tutkiminen, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto). Kuun vaihden tutkiminen valmiin taulukon avulla, Oppilaan ohje 2 (pdf-tiedosto)
    - Tehtävän tarkoituksena on tarkkailla kuunvaiheita Avaruuskerhon ajan. Kerholaisten tulokset käydään läpi viimeisellä kerralla.
  • Kaakaokraatterit, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Työn tarkoituksena on havainnollistaa meteoriittien iskeytymistä Kuun pintaan sekä niiden vaikutusta Kuun pinnanmuotoihin.

3. Kerhokerta - Aurinko

  • Auringon kaasumaista pintaa kutsutaan fotosfääriksi. Tarkasteltaessa pintaa, siinä näkyy tummia pisteitä, auringonpilkkuja. Ne näkyvät tummempina, koska ne ovat muuta Auringon pintaa kylmempiä alueita. Kooltaan ne voivat olla Maatakin suurempia.
  • Auringonpimennys tapahtuu Kuun osuessa kierrossaan Maan ja Auringon väliin. Täydellisessä auringonpimennyksessä koko Aurinko peittyy ja siitä näkyy vain nk. korona. Osittaisessa auringonpimennyksessä vain osa auringosta jää kuun peittoon. Seuraava täydellinen auringonpimennys nähdään Suomessa vuonna 2126.
  • Auringon säteen tulokulma muuttuu siirryttäessä päiväntasaajalta kohti napoja. Mitä suoremmin auringon säde osuu maahan, sitä enemmän maahan tulee lämpöenergiaa. Viistosti maahan tuleva säde jakautuu suuremmalle pinta-alalle ja lämmittää sen takia vähemmän.
  • Auringonpimennys, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Kokeessa havainnollistetaan auringonpimennyksen Maan pinnalle synnyttämiä varjoja.
    - Koe tehdään pimennetyssä huoneessa ja se voidaan tehdä yksilö-, pari- tai ryhmätyönä.
    - Aluksi pohditaan mistä auringonpimennys johtuu, mikä on osittainen ja mikä kokonainen auringonpimennys jne.
    - Mitä muita pimennyksiä taivaalla voi nähdä? (Kuunpimennys, Mistä se johtuu?)
  • Auringonpilkkujen tutkiminen Galileon tapaan, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Kokeessa tutkitaan pyöreiden kappaleiden muodostamia varjoja samalla tavalla kuin Galileo Galilei niitä tutkii. Galilei uskoi aluksi, että auringonpilkut olisivat läheisten planeettojen varjoja, mutta kokeen perusteella luopui päätelmästään.
    - Koe tehdään pimennetyssä huoneessa pari- tai ryhmätyönä.
    - Ennen koetta on hyvä pohtia mikä on varjo. Minkälaisen varjon muodostaa pyöreä / kuutiomainen / epäsäännöllinen kappale?
    - Lisäksi kannattaa pohtia, miten avaruutta tutkittiin ennen nykyteknologiaa? Keitä tunnettuja tähtitieteilijöitä tiedätte?
  • Auringon valon ja lämmmön jakautumisen havainnollistaminen, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Kokeessa havainnollistetaan Auringosta Maahan tulevan lämmön ja valon jakautumista eri leveyspiireille.
    - Koe tehdään pimennetyssä huoneessa pari- tai ryhmätyönä.
    - Kerholaisten kanssa kannattaa pohtia esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Miksei Lapissa ole keskikesällä yhtä kuuma kuin päiväntasaajalla? Miksi auringon paiste on kuumimmillaan keskipäivällä?

4. Kerhokerta - Planeetat ja Kuut

  • Mitä eroa on planeetalla ja kuulla?
  • Liitteeseen on koottu taulukko planeetoista ja niiden kuista, planeettojen pyörähdysajoista ja planeettojen massoista. Liite: Planeetat ja kuut
  • Kerholaisten kanssa voi käsitellä planneettoja ja kuita seuraavien pohdintakysymysten avulla:
    - Verratkaa muiden planeettojen massaa Maan massaan.
    - Vertailkaa planeettojen pyörähdysaikoja.
    - Maan pyörähdysaika ei ole tasan vuorokausi, 24 h, vaan 23 h 56 min. Mitä tästä seuraa?
    - Verratkaa isojen planeettojen kuiden lukumäärää pienempien planeettojen kuiden lukumäärään.
    - Miksi isoilla planeetoilla on enemmän kuita?
    - Miksei Merkuriuksella ja Venuksella ole kuita?
    - Mistä kuiden nimet ovat peräisin?
    - Lisäksi voidaan pohtia planeetan määritelmää, tiedemiesten Plutosta käymän keskustelun avulla.
  • Planettojen ja niiden kuiden yhdistäminen arvaustaulun avulla, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

5. Kerhokerta - Komeetta

  • Komeetta, pyrstötähti, tähdenlento, meteori, meteoroidi jne. menevät usein sekaisin. Oheisessa liitteessä on tehtävä, jossa kerholaisten pitää yhdistää sanat ja niiden määritelmät. Lopuksi voidaan tehdä pieni runo tehtävässä käsitellyistä sanoista. Liitteet: tehtävälomake ja vastauslomake
  • Seuraavassa tehtävässä tutkitaan löytyykö meteoriiteista otetetuista näytteistä elämää, Oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

6. Kerhokerta - Kaukoputken rakentaminen

  • Ensimmäisen taivaan tarkkailuun tarkoitetun kaukoputken rakensi Galileo Galilei 1600-luvun alussa. Kaukoputki oli nk. linssiputki, jossa valon kerääjinä toimivat kuperat linssit. Newton kehitti saman vuosisadan lopulla nk. peilikaukoputken, jossa valoa kerätään peilin avulla ja kuva muodostuu putken sisään. (KTS. Polaris, Koulun tähtitieto, s. 38-39).
  • Seuraavien kerhokertojen tarkoituksena on tutustua (linssi)kaukoputken toimintaperiaatteeseen, sekä rakentaa oma kaukoputki yksinkertaisista välineistä. Ohje on tarkoitetettu opettajalle taustamateriaaliksi. Ohje opettajalle (pdf-tiedosto)

7. Kerhokerta - Kaukoputken rakentaminen, Kuun vaiheet -tehtävän purku

  • Jatketaan kaukoputkien rakentelua ja tutustutaan toisten rakentamiin kaukoputkiin.
  • Kuun vaiheet -tehtävän tulosten läpi käyminen
    - Kuuta on käytetty ajanlaskuun. Viikko ja kuukausi ovat saanet alkunsa Kuun vaiheista. Meidän nykyinen kuukautemme ei vastaa enää Kuun vaiheita (29,5 vuorokautta), mutta joissakin kulttuureissa noudatetaan Kuun vaiheiden mukaista kalenteria (islam, juutalaiset). (KTS. Polaris, Koulun tähtitieto, s. 23).

Palaute kerholaisilta

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.