main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Kemiaa tiedekerhossa II

Toisessa kemian kerhossa perehdytään mm. happamuuteen ja kemiaan keittiössä sekä ympäristössä. Kerhossa on esitetty kuuden kerhokerran (á 1 tunti) sisältöjä. Jokaisella kerhokerralla tehdään yksi tai useampi kokeellinen tehtävä. Sen lisäksi on esitetty muutamia ideoita tai pohdintakysymyksiä edesauttamaan keskustelua kerhotunnin aikana.

Taustamateriaalia kemian kerhoon:
• Ksenonit virtuaalitiedekerho: www.helsinki.fi/luma/ksenonit/
• Kokeellista keimaa: www.helsinki.fi/kemma/opettajille/opetusmateriaaleja/kokeellista_kemiaa.html


1. kerhokerta – Johdanto ja happamuus

  • Johdatus kerhoon
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi

  • Punakaali indikaattorina, opettajan ohje (pdf-tiedosto)
    - työ sopii hyvin demonstraatioksi ja havainnollistaa hyvin punakaalimehun värinmuutokset
    - jos kerholaisilla ei ole mitään taustatietoja happamuudesta/emäksisyydestä eikä indikaattorin toiminta ole tuttua, kannattaa ehkä aloittaa niiden perusideoiden selittämisellä: milloin indikaattorin väri muuttuu ja miksi. Kerholaiset voisivat tehdä oman väritaulukon, johon he myöhemmin indikaattorin väriä vertailevat. Tällaista taulukkoa on mukava käyttää myös kotona, koska vaikka esim. pH-paperia saisikin palasen kotiin, sen mukana olevaa taulukkoa ei voi irrottaa. Punakaalin mehu muuttuu happamassa kirkkaan punaiseksi, neutraalissa se on violetti ja emäksisessä vihertävän sininen.
    - punakaalimehun valmistus: pilko punakaali paloiksi (yhdestä kaalin lehdestä saa mehua koko kerholle) ja keitä kattilassa vedessä (100 ml vettä/ yksi kaalin lehti) muutaman minuutin ajan, kunnes liuoksen väri on sinipunainen. Anna jäähtyä ja suodata mehu pulloon. Mehu säilyy vain muutaman päivän, parhaiten jääkaapissa.

Kysymyksiä pohdittavaksi:
- Miksi mustikkaiset kädet muuttuvat siniseksi, kun ne pestään saippualla?


2. kerhokerta – Happojen vaikutus

  • Hammaskaries on maailman yleisimpiä tartuntatauteja. Kariesta aiheuttaa Streptococcus mutans -bakteeri, jonka aineenvaihdunnassa hiilihydraateista muodostuu happoja, jotka vahingoittavat hammaskiillettä. Sylki pystyy neutraloimaan suun happamuutta, mutta jos syödään tai juodaan jatkuvasti makeaa ja hapanta, syljen vaikutus ei riitä. Varsinkin happamat ja sokeripitoiset juomat usein nautittuina (kuten limonadit tai mehut) vahingoittavat hampaita.

  • Ksylitolipurkan pureskeleminen lisää syljen eritystä ja neutraloi suun happamuutta. Purkan käyttö säännöllisesti ehkäisee hampaiden reikiintymistä.
  • Hajoavat munat ja hajoavat hampaat, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - tehtävä tehdään ensimmäisenä, koska sen tulokset nähdään vasta seuraavalla viikolla
    - työssä nähdään, miten happo vaikuttaa pitkällä tähtäimellä
  • Happohyökkäys, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    Kysymyksiä pohdittavaksi (Happohyökkäys-työhön):
    - Vertaile tuloksia. Mitä huomaat?
    - Vertaile parisi kanssa tuloksianne. Oletteko saaneet samanlaiset tulokset?
    - Mistä mahdolliset erot johtuvat? Onko mahdollista, että tulokset voisivat olla virheellisiä? Miksi?

3. kerhokerta – Elintarvikkeiden tutkiminen

  • Missä elintarvikkeissa on tärkkelystä, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Tumma väri johtuu jodin sitoutumisesta tärkkelyksen proteiineihin.

4. kerhokerta – Kemiaa keittiössä


5. kerhokerta – Veden ominaisuudet


6. kerhokerta – Veden ominaisuudet

  • Lisätehtäviä ja jatkotutkimusideoita:
    - Ensimmäisessä tehtävässä voi käyttää erilaisia suoloja esim. merisuolaa tai tavallista ruokasuolaa. Samoin voi käyttää erilaisia saippuoita. Voidaan tutkia, millainen saippua toimii parhaiten merivedessä jne. Esimerkiksi voidaan ottaa selvää, millaista saippuaa kannattaa ottaa mukaan mökkisaareen, jossa ei ole makean veden lähdettä.

Palaute kerholaisilta:

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.