main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Maantietoa tiedekerhossa

Maantiedon-kerhossa perehdytään ympäristöön ja erilaisiin luonnonilmiöihin. Kerhossa on esitetty kuuden kerhokerran (á 1 tunti) sisältöjä. Jokaisella kerhokerralla tehdään kokeellisia tai tutkimustehtäviä. Sen lisäksi on esitetty muutamia ideoita tai pohdintakysymyksiä edesauttaakseen keskustelua kerhotunnin aikana.

Taustamateriaalia Maantiedon-kerhoon:
• Muuttuva maapallo. Luonnontieteiden perusteita: maantiede (Nykänen 2004)
• Geopiste - maantietee opetuksen resurssikeskus: http://blogs.helsinki.fi/geopiste_luma/mielenkiintoisia-sivustoja/


1. kerhokerta – Johdanto ja tutustuminen planeetta Maahan

  • Johdatus kerhoon
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi

  • Mantereet ja valtameret
    - Maan uloin vaippa muodostuu laatoista, jotka kantavat mantereita. Mantereet kohoavat monien kilometrien korkeudelle ja niiden välille jäävän tilan täyttävät valtameret.
    - Nykyisiä mantereita tarkasteltaessa huomataan, että joidenkin mannerten (esim. Afrikan ja Etelä-Amerikan) rannikoiden viivat sopivat yhteen. Myös tarkemmat mannerten tutkimukset osoittavat, että maapallon karttakuva on saattanut olla hyvin erilainen kaukaisessa menneisyydessä. On todistettu, että mantereet liikkuvat ja ovat olleet n. 200 milj. vuotta sitten yksi suuri Pangeaksi nimitetty manner.
    Mantereet eivät ole nykypäivänäkään pysähtyneet. Valtamerten keskiselänteellä mannerlaatat erkanevat koko ajan toisistaan ja syntyy uutta merenpohjaa. Esimerkiksi Atlantin keksiselänteessä muodostuu uutta merenpohjaa n. 4 cm vuodessa.
  • Pangea palapeli, oppilaan ohje (pdf-tiedosto). Ohjeen lisäksi tehtävässä tarvitaan pelipohjan moniste (pdf-tiedosto).

2. kerhokerta – Merivirrat

  • Maapallon pinta-alasta n. 71% on veden peitossa. Suurin osa tästä vedestä on suolaista valtamerissä olevaa vettä.

  • Lämpötilan vaikutus merivirtoihin, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

  • Suolainen ja makea vesi, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

3. kerhokerta – Suolainen, makea ja murtovesi

  • Kuinka suolaisuus vaikuttaa veden tiheyteen ja millaisia ominaisuuksia suolaisella ja makealla vedellä on, opettajan ohje (pdf)


4. kerhokerta – Endogeeniset ilmiöt

  • Tutkitaan mannerlaattojen liikkumista vaipan konvektiovirtausten mukana sekä tulivuorten syntyä ja vuorten poimuttumista, opettajan ohje (pdf)
  • Maanjäristyksiä syntyy maankuoren liikkeiden seurauksena esimerkiksi mannerlaattojen saumakohdissa laattojen törmätessä toisiinsa. Törmäyksissä vapautuu runsaasti energiaa maanjäristysaaltoina. Maanjäristykset kestävät usein muutamia sekunteja, mutta voivat silti aiheuttaa valtavia tuhoja muun muassa rikkomalla rakennuksia. Usein voimakasta pääjäristystä seuraa heikompia jälkijäristyksiä, jotka täydentävät pääjäristyksen aiheuttamat tuhot.
    - Pieniä ja huomaamattomia maanjäristyksiä tapahtuu eri puolilla maapalloa joka päivä. Suuria ja tuhoisia järistyksiä tapahtuu kuitenkin vain tietyillä maanjäristysalttiilla alueilla. Tällaisia alueita on esimerkiksi Japanissa, Kaliforniassa ja Turkissa.
    - Maanjäristyksiä on vaikea ennustaa eikä niitä voida estää. Järistyksiin voidaan kuitenkin varautua suunnittelemalla ja rakentamalla talot maanjäristystä kestäviksi. Rakennusten tulisi kestää sekä maaperän tärinää sekä sivuttais- että pitkittäissuunnassa.

  • Maanjäristyksiä kestävät rakennukset, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
  • Tutustutaan tulivuoriin, opettajan ohje (pdf)

5. kerhokerta – Vesi kulkee ja kuljettaa

  • Peruskalliossa ja maaperässä on useita eri mineraaleja, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta alkuaineesta. Toiset mineraaleista ovat erittäin pysyviä ja toiset liukenevat helposti jopa veteen.

  • Stalaktiitit ja stalagmiitit, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

Aineiden olomuodot

  • Kerrataan aluksi aineen olomuodot (kiinteä, neste, kaasu) ja pohditaan, millaisissa olomuodoissa ympärillämme olevat aineet ovat.
  • Pohditaan, onko kaikilla aineilla kolme olomuotoa ja mitä tarvitaan, jotta yksi olomuoto vaihtuisi toiseksi (yleisin lämpötilamuutos)
  • Vesi on erikoinen aine, sillä kaikki sen kolme olomuotoa ova maapallolla yleisiä. Vesi on elämälle välttämätön aine.
  • Höyrystyminen ja tiivistyminen, oppilaan ohje (pdf)

6. kerhokerta - Kivet ja fossiilit

  • Tutkitaan, kuinka fossiilit syntyvät, opettajan ohje (pdf)
  • Kivet: Kerholaisten kanssa tutustutaan erilaisiin kivilajeihin: syvä- ja pintakivilajeihin (magmakivet), kerrostuneet ja metamorfiset kivilajit. Lisäksi kurkistetaan lähemmin erilaisten hiekkojen rakenteisiin mikroskoopilla. Kaikki työhön tarvittavat välineet voi saada lainaksi esim. Kumpulan kampuksella sijaitsevasta Geopisteestä. Opettajan ohje (pdf)
  • Kivien mineraalien kiderakenne, opettajan ohje (pdf)
  • Havainnollistetaan jääkauden aikaisia vaikutuksia (glasigeeniset muodostumat) ympäröivään maisemaan rakentamalla jääkauden aikainen koeasetelma. Simulaattori tehdään yhdessä kaikkien kerholaisten kanssa. Opettajan ohje (pdf)
  • Simulaattorin avulla voidaan havainnollistaa monenikäisille kerholaisille, miten joki kehittyy uomassaan. Työ sopii myös jäätikkösimulaattorin yhteyteen tehtynä havainnollistamaan jäätikön sulamisvaiheen muodostelmia (glasifluviaaliset muodostelmat).  Opettajan ohje (pdf)


Palaute kerholaisilta

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.

 

(Päivitetty 29.6.2015)