main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Metsä-teema tiedekerhossa I

Ensimmäisessä metsäkerhokokonaisuudessa perehdytään metsään ja kasvien elämän perusteisiin. Kerhossa on esitetty kuuden kerhokerran (á 1 tunti) sisältöjä. Kerhokerroilla tehdään kokeellisia töitä ja retki lähimetsään / -puistoon.

Taustamateriaalia metsäkerhoon:
• Metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli. (Arjanne, Liimola, Huldén, Lädesmäki, Leinonen, Pirttilä. 2000)
• Metsä ystävämme. (Arponen. 1996)
• Suomen metsäyhidtys: www.smy.fi/
• Skogen i skolan: http://www.skogeniskolan.se/


1. Kerhokerta - Aloitus ja ennakkovalmistelut

  • Johdatus kerhoon
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi

  • Huom! Pyydä oppilaita tuomaan mukanaan seuraavaksi kerraksi vanha villasukka!

  • Herneiden istutus, ohje (pdf-tiedosto).
    - Herneen taimia tarvitaan kerhokerralla 5.

2. Kerhokerta - Siemenet

  • Miettikää yhdessä mitä erilaisia tapoja kasveilla on leivittää siemeniä? Keksikää myös esimerkkikasveja.
    - Kasvit voivat levittää siemeniä esim. tuulen, veden tai eläinten avulla.

  • Hedelmien tarkoitus on saada siemenet leviämään mahdollisimman kauas emopuusta. Jos hedelmät ja/tai siemenet tippuvat suoraan emopuun alle, ne päätyvät epäsuotuisiin kasvuolosuhteisiin – emopuu varjostaa niitä sekä vie suurimman osan ravintoaineista ja vedestä.
    - Eri hedelmillä on erilaiset keinot levittäytyä. Toiset ovat kehittäneet maittavan hedelmälihan, jolloin niitä syövät eliöt levittävät samalla myös siemeniä.
    - Miksi luumulla ei ole kuorta, joka auttaa sitä kellumaan, mutta appelsiinillä on? Yksi selitys asialle voisi olla se, että luumu on pieni ja kun se syödään, niin se syödään kerralla, ja silloin siemen kulkee eläimen vatsassa uuteen paikkaan. Appelsiini on taas sen verran iso, ettei sitä voida syödä kerrallaan ja silloin kelluva kuori auttaa siemeniä leviämään uusille kasvupaikoille.

  • Siementen tutkiminen, oppilaan ohje (pdf-tiedosto).
    - Tehtävän tarkoituksena on tarkastella erilaisia kasvien siemeniä, joita löytyy koulun pihalta tms. paikasta.

  • Kelluvat hedelmät, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Tehtävän tarkoitus on tutkia hedelmien kelluntaominaisuuksia.

  • Retken alustus
    - Seuraavalla kerhokerralla on tarkoitus lähteä metsä- / puistoretkelle. Kerholaisten kanssa on hyvä käydä läpi retken käytännön järjestelyjä ja retkellä toimimista. Kerholaisten huoltajille kannattaa myös ilmoittaa retkestä.

  • Pohtikaa
    - Minkälainen varustus pitää olla
    - Mitä retkelle tarvitaan mukaan
    - Missä tavataan
    - Kuinka kauan kerhokerta kestää

3. Kerhokerta - Metsäretki

  • Kerhokerralla on tarkoitus tutustua lähimetsään tai -puistoon sekä sen eliö- ja kasvilajeihin. Lisäksi retkeltä otetaan mukaan näytteitä tulevia kerhokertoja varten. HUOM! Maanomistajalta kannattaa kysyä lupa rekeä varten. Oppilaiden kanssa on hyvä jo etukäteen käydä läpi retkikerran käytännönjärjestelyt ja miten luonnossa liikutaan. Kerhokerta kestää luultavasti normaalia pidempään ja siitä on hyvä informoida huoltajia. Retkelle voi ottaa mukaan myös muita aikuisia!

  • Tehtäviä metsäretkelle.
    - Metsän tutkiminen. Oheisessa ohjessa on yksi tapa tutkia lähimetsää. Lisäksi ohjeessa on muutamia muita ideoita metsäretkelle. Ohje opettajalle (pdf-tiedosto).
    - Puun korkeuden mittaaminen kaatomenetelmällä sekä puun tilavuuden arviointi. (Mitatkaa valittu puu molemmilla menetelmillä. Tuliko sama tulos? Mitkä seikat aiheuttavat virheitä mittaustuloksiin? Onko tarkka mitta tärkeää tietää?) Oppilaan ohje (pdf-tiedosto).
    - Ilmansuuntien arviointi luonnon merkkien avulla, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Nuorten havupuiden ikää voi arvioida oksakiehkuroiden avulla.

  • Seuraavia kerhokertoja varten metsäretkeltä tarvitaan mukaan seuraavat näytteet:
    - Kourallinen maa-ainesta / kerholainen tai pari. Näytteitä voitte ottaa eri syvyyksistä ja eripaikoista esim. havupuun / lehtipuun alta. Kirjatkaa ylös näytteen ottopaikka. Laittakaa näyte kuivumaan sanomalehden päälle kerhotilaan. Maa-aineksen ottaminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin - kuopan kaivamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa.

4. Kerhokerta - Maaperä

  • Maaperä on irtonaista ainesta, joka peittää Maan pinnan ja jossa kasvit kasvavat. Se koostuu enimmäkseen rappeutuneesta kivestä ja kasvien jäänteistä. (Tiedon maailma 2000.)
    - Maaperän ominaisuudet vaikuttavat mm. kasvien kasvuun ja veden läpäisevyyteen.
    - Maaperä koostuu maalajeista. Suomen yleisin maalaji on moreeni. Maaperän yläosassa on kerrostumia, jotka syntyvät maannostumisen tuloksena. Yleisin maannos Suomessa on podsoli.
    - Maaperässä asustelee runsaasti myös sieniä, bakteereja, hyönteisiä, selkärangattomia ja muita eläimiä.

  • Maanäytteen pH:n määritys, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Suomen maaperä on luontaisesti hapan eli pH on alle 7. Happamuus johtuu esimerkiksi neulaskarikkeesta, josta sadevedet huuhtovat multaan humushappoja.

  • Peruskallion vaikutus maaperän happamuuteen, oppilaan ohje (pdf-tiedosto).
    - Kalkkipitoisella kallioperällä olevan maa-aineksen pH on lähellä neutraalia. ”Happamia” maita kalkitetaan, jotta niiden pH -arvot nousisivat.
    - Työssä voidaan käyttää hyväksi edellisessä kokeessa tehtyä lietettä, jolloin se jaetaan kahteen purkkiin.

  • Ennakkovalmistelut "Voiko siemen rikkoa kallion" -tehtävään, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

5. Kerhokerta - Lannoituksen vaikutus juuriin ja lehtiin

  • Herneen taimien tarkastelu. Ensimmäisellä kerhokerralla istutettiin herneitä ja niitä on lannoitettu ohjeen mukaan. Nyt tarkastellaan lainnoituksen vaikutusta niiden juuriin ja lehtiin. Vertaile tuloksia ohjeessa oleviin kuviin. Millaisia tuloksia sait?

  • Kasvikin hengittää, oppliaan ohje (pdf-tiedosto). Vaatii ennakkovalmisteluja.

  • Jos otitte metsäretkeltä mukaan näytteitä, voitte tutkia niitä tällä kerralla ja lisäksi voi jatkaa myös lajien määrityksiä. Kerholaisilta olisi hyvä pyytää palautetta metsäretkestä.  

6. Kerhokerta - Kerhon päätös

  • "Voiko siemen rikkoa kallion" -tehtävän tulokset. Yksi mahdollinen tulos (HUOM: Sisältää paljastuksen!)

Palaute kerholaisilta

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.