main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Metsä-teema tiedekerhossa II

Toisessa metsäkerhokokonaisuudessa perehdytään lehtien rakenteeseen syvällisemmin sekä puuhun ja paperiin, joka on metsän yksi tärkeimmistä tuotteista. Lisäksi pohditaan hiilen kiertoa luonnossa ja ihmisen vaikutusta tähän kiertoon. Kerhokokonaisuudessa on esitetty kuuden kerhokerran (á 1 tunti) sisältöjä. Kerhokerroilla tehdään kokeellisia ja toiminnallisia tehtäviä.

Taustamateriaalia metsäkerhoon:
• Metsän oppimispolku. Metsä- ja puuopetuksen malli. (Arjanne, Liimola, Huldén, Lädesmäki, Leinonen, Pirttilä. 2000)
• Metsä ystävämme. (Arponen. 1996)
http://www.smy.fi
http://www.skogeniskolan.se/


1. Kerhokerta - Lehdet

Kerhokerralla tarvitaan:
- Mahdollisimman erilaisia puiden ja pensaiden lehtiä (myös neulasia) lehtilapojen ja -suonien tutkimiseen. Vaihtoehtoisesti voi käyttää valo- tai piirroskuvia lehdistä. Lehtiä on helpointa tutkia, jos ne on kuivattuja ja prässättyjä.
- Viisi saman puu- /pensaslajin lehteä työparille. Lehdet voi hakea viikkoa aikaisemmin ja kuivata ne esim. sanomalehtien ja kirjojen välissä. Parit voivat hakea lehdet myös kerhokerran alussa, jos kerhotilan lähellä on lehtipuita ja sää on sopiva.
- Mikroskooppi lehtien pintarakenteiden tutkimiseen

  • Johdatus kerhoon
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi

  • Lehdet rakentuvat lehtisuonista, lehtilavasta ja lehtikannasta.
    - Lehtisuoni: on lehden tukiranka
    - Lehtilapa: lehden muoto. Se voi olla ehyt, hammaslaitainen, sahalaitainen, liuskanen tai kerrottu. Lehtilavassa kulkee suonia. Suonista käytetään nimityksiä kourasuoninen (esim. vaahtera), sulkasuoninen (koivu) ja silposuoninen (piharatamo). Vesi, ravinteet ja sokerit kulkevat lehden suonissa.
    - Lehtikanta: osa joka liittää lehden kasviin

  • Kysymyksiä lehtien tarkasteluun:
    - Miksi lehti on vihreä? (Viherhiukkset)
    - Miksi lehdet kellastuvat syksyisin? (Syksyn tullessa sää viilenee ja valon määrä vähenee, jolloin viherhiukkaset hajoavat ja näkyviin tulevat muut hiukkaset, joiden värit ovat kellertävät ja punertavat. Ikivihantojen kasvien lehtien viherhiukkaset ovat yleensä paksun vahan tm. aineen suojassa.)
    - Miksi kasvi tarvitsee lehtiä? (Yhteyttäminen - valmistaakseen "ruokaa" kasvuun)
    (Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehti_%28kasvitiede%29)

  • Lehden pinta-alan määritys, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    -Tehtävän tarkoitus on laskea saman lajin viiden lehden pinta-alojen keskiarvo.

  • Lehtisuonien tutkiminen, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Tehtävän tarkoitus on tutustua lehden muotoon ja rakenteeseen.

  • Lehden pintarakenteen tutkiminen, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)
    - Hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakehässä on askarruttanut tutkijoita jo vuosikymmeniä. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jonka määrä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Kasvit käyttävät hiilidioksidia yhteyttämisessä. Hiilidioksidi pääsee kasvin enimmäkseen lehtien alapuolilla olevien ilmarakojen kautta. Eri lajien ilmarakojen ulkomuoto vaihtelee, samoin esiintymistiheys. Tutkimuksissa on saatu selville, että mitä enemmän ilmassa on hiilidioksidia, sitä vähemmän ilmarakoja tarvitaan. Ilmarakoja voi tutkia tuoreista kasveista, kuivattuista kasvinäytteistä ja jopa kivettymistä.

2. Kerhokerta - Puu

  • Vuosirenkaiden tarkastelua.
    - Puiden vuosirenkaiden tarkastelua varten voi paikalliselta metsäyhdystykseltä pyytää puun rungosta sahattuja kiekkoja. Kiekkoja voi pyytää myös metsänomistajilta tai sahoilta.
    - Vuosirenkaita voi tarkastella mm. seuraavien kysymysten avulla:
    * Arvioi kuinka vanha puu on? Minä vuonna puu on alkanut kasvaa?
    * Milloin puu on ksavanut nopeiten / hitaiten?
    * Mitä vuosierenkaat kertovat puun kasvusta eri vuosina?
    * Voitte myös tehdä yhteisen aikajanan ja merkitä siihen kerholaisten syntymävuodet ja arvionne puun "syntymävuodesta" sekä muista puun "tärkeistä vuosista".

  • Kellutuskokeita, opettajan ohje (pdf-tiedosto)
    - Teknisentyön opettajalta kannattaa pyytää hukkapaloja kellutuskoetta varten. Olisi hyvä, että ohjaajalla olisi tiedossaan puulaji. Tehtävä vaatii myös pieniä ennakkovalmisteluja.

3. Kerhokerta - Uusiopaperin valmistus

  • Tutustutaan uusiopaperin valmistukseen. Opettajan ohje (pdf-tiedosto)

  • Pohtikaa kerholaisten kanssa kierrättämistä, erityisesti paperinkierrätystä. Oheisesta linkistä saa apua aiheen käsittelyyn: http://www.paperinkerays.fi/

4. Kerhokerta - Paperilaatujen tutkiminen

  • Tutustutaan eri paperilaatuihin ja niiden ominaisuuksiin, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

5. & 6. Kerhokerta - Hiilen kierto ja yhteyttäminen kemiallisena prosessina

  • Kerhokerran tarkoitus on tutustua hiilen lyhyeen ja pitkään kiertoon sekä yhteyttämiseen. Kerhokerroilla valmistetaan molekyylimallit palamisesta ja yhteyttämisestä. Opettajan ohje, (pdf-tiedosto)

Palaute kerholaisilta

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.