main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Rikosetsivien kerho

Rikosetsivien kerhossa perehdytään yksinkertaisiin rikostutkimusmenetelmiin. Tehtävät liittyvät rikospaikalta löytyvän todistusaineiston tutkimiseen. Kerho on suunniteltu 6 kerhokerran (á 1 tunti ) kokonaisuudeksi, mutta kokeellisia töitä voidaan käyttää myös yksittäisinä kerhotehtävinä. Opettaja voi käyttää kerhokokonaisuuden "punaisena lankana" tässä esitettyä rikostarinaa tai keksiä itse jonkun muun aiheeseen sopivan tarinan. Huomaa, että kerhotehtävissä ei kuitenkaan ratkota kyseistä rikostarinaa, vaikka siinä käytetäänkin samanlaisia tutkimusmenetelmiä kuin tarinassa.

Taustatietoa rikosetsivien kerhoon:
• Artikkeli rikostutkimuksen perusmenetelmistä:
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo90390.pdf


1. Kerhokerta: Perehdytään turvallisuuteen ja kerhokäytäntöihin

  •  Johdatus kerhoon:
    - kerhon perussäännöt
    - turvallisuus
    - raportointi
  • Tutustutaan rikostutkimukseen
    - Rikostutkimuksessa etsitään muun muassa todisteita epäiltyjen henkilöiden läsnäolosta rikospaikalla tai kontaktista rikoksen uhrin kanssa. Usein vertaillaan rikospaikalta löytyneen materiaalin (esim. hiuksen) ja vertailunäytteen (esim. epäillyn hiuksen) samankaltaisuutta.


Luetaan oppilaille kerhon "punaisena lankana" toimivan rikostarinan alku:

"Perjantaina 13.3. kemian ja biologian opettaja Virtanen jätti 9A:n luokkaretkeä varten kerätyt rahat (2000 euroa) kotiluokkansa kemikaalivarastossa olevan lipaston lukittuun laatikkoon. Kun Virtanen palasi maanantaina luokkaan, olivat vaivalla kerätyt rahat kadonneet. Laatikossa oli vain lappu, johon oli kirjoitettu mustalla tussilla "Kiitos!". Kellään muulla kuin Virtasella ei ole avainta laatikkoon eikä kenenkään muun pitäisi tietää rahojen sijaintia. Ryöstäjä oli kuitenkin osannut etsiä rahoja, sillä hän oli nähnyt vaivaa laatikon lukon auki tiirikoimisen. Ryöstäjä on todennäköisesti päässyt varastoon omilla avaimillaan, sillä ovi pidetään aina lukossa. Toistaiseksi epäiltyjen listalla ovat siis avaimen omistavat henkilöt:
- Toinen kemian opettaja
- Fysiikan opettaja
- Vahtimestari
- Siivooja
- Terveydenhoitaja (käy luokassa luennoimassa terveellisistä elämäntavoista)"

  • Pohditaan, kuka voisi olla syyllinen?
  • Keskustellaan siitä, miten edellä kuvattua rikosta voitaisiin ryhtyä selvittämään ja rakennetaan tutkimussuunnitelma. Esimerkiksi: 
    - sormenjälkien ottaminen
    - rikospaikalta löytyneiden kuitujen, hiusten ym. materiaalin tutkiminen
    - ryöstäjän viestissä käytetyn paperin ja tussin analysointi

2. Kerhokerta: Otetaan sormenjäljet talteen

  • Sormenjälkitutkimus:
    - Sormenjälkien yksilöllisyyttä alettiin hyödyntää rikostutkimuksessa reilut sata vuotta sitten.
    - Nykyään sormenjälkiä vertaillaan tietokoneohjelmien avulla.
    - Vaikka DNA-tutkimus on yleistynyt, kuuluu sormenjälkitutkimus yhä rikospoliisien perusmenetelmiin.
    - Myös ihmisen verkkokalvolla on sormenjälkien tavoin yksilöllinen kuviointi.
  • Harjoitellaan omien sormenjälkien tutkimista, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

Tarina jatkuu:

"Tuohtuneina retkirahojen menetyksestä CSI:tä uskollisesti seuranneet 9A -luokan oppilaat alkavat tutkia rikosta omin päin. Muutama oppilas lainaa koulun kemian luokasta sormenjälkijauhetta ja levittää sitä auki tiirikoidun laatikon pinnoille. Loput oppilaista kiertelevät koululla ottamassa sormenjälkiä koulun henkilökunnalta. Laatikon ulkopinnalta löytyy kahdet sormenjäljet. Ne täsmäävät koulun siivoojan ja heidän oman opettajan sormenjälkien kanssa."


3. Kerhokerta: Tutkitaan karvoja ja kuituja

  • Karvojen ja kuitujen tutkiminen:
    - Hiusten ja kuitujen tutkiminen kuuluu rikostutkinnan perusmenetelmin. Rikospaikalle tarttuneita karvoja ja kuituja voidaan kerätä kätevästi esimerkiksi teipillä tai pieneen purkkiin liitetyn imuputken avulla.
    - Epäillyltä peräisin olevan karvan tai kuitujen löytyminen voi osoittaa hänen käyneen rikospaikalla, muttei vielä todista häntä syylliseksi.
  • DNA-tutkimus:
    - Hiuksista ja karvoista voidaan eristää DNA:ta, jos DNA:ta sisältävä karvatuppi on tallella. Jokaisen ihmisen DNA on sormenjälkien tavoin yksilöllinen (paitsi identtisillä kaksosilla), joten menetelmä on erittäin tarkka.
  • Eristetään DNA:ta posken limakalvon soluista, oppilaan ohje (pdf-tiedosto)

Tarina jatkuu:

"9A:n oppilaat löytävät tiirikoidusta laatikosta vaalean 20 cm pitkän taipuisan hiuksen. Ulkonäön perusteella hius voisi olla peräisin joko heidän omalta opettajaltaan tai siivoojalta. Muutama oppilas käy hakemassa epäillyiltä henkilöiltä vertailunäytteitä mikroskooppitutkimusta varten. Hius osoittautuu hyvin samankaltaiseksi kuin opetaja Virtasella. 
   Hiuksen lisäksi oppilaat tutkivat lipaston vieressä olevaa kangaspäällysteistä tuolia. Ehkä ryöstäjä istahti tuoliin lukkoa tiirikoidessaan? Olisiko hänen vaatteistaan tarttunut kuituja tuolin päällysteeseen? Oppilaat saavatkin irrotettua tuolista teipin avulla muutaman punertavan kuitukimpun. Yksi oppilas muistaa, että vahtimestarilla on usein yllään punertava villapusero. Salainen vierailu vahtimestarin työhuoneessa ja mikroskooppitutkimus osoittavat, että kuidut ovat täsmälleen samanlaisia kuin vahtimestarin puserossa."


4. Kerhokerta: Viestin arvoitus

  •  Kirjeiden ja viestien tutkiminen:
    -  Kirjeiden ja viestien kirjoittaja voidaan selvittää vertailemalla kirjoittajan käsialaa ja käyttämää mustetta ja paperia epäiltyjen käsialaan ja mahdollisesti käyttämään musteeseen ja paperiin.
    -  Käsiala on mahdollista tunnistaa, sillä siinä on aina jonkin verran persoonallisia piirteitä.
    - Musteen koostumus voidaan selvittää esim. kromatografialla. Kromatografia-menetelmiä on lukuisia, mutta kaikille yhteistä on se, että yhdisteen sisältämät eri ainesosat saadaan selville erottelemalla ne toisistaan.
    - Paperin tunnistaminen perustuu paperilaatujen lukuisiin eri ominaisuuksiin, esim. kuiturakenteeseen.  

Vinkki: Musteen ja paperin tutkimukset kannattaa liittää toisiinsa siten, että tutkimuskohteena on sama viesti. Paperista voi sitten leikata palaset kumpaakin tutkimusta varten. Viestin tutkiminen kannattaa aloittaa mustetutkimuksella, sillä kromatografiaa voi joutua odottelemaan.

 Tarina jatkuu:

"9A:n luokan oppilaat päättävät tutkia tarkemmin ryöstäjän jättämää viestiä. Valokuvattuaan viestin, oppilaat leikkaavat siitä kaksi suurta suikaletta tutkimuksia varten. Toisen suikaleen alareunaan he jättävät tarkoituksella pienen musteläikän musteen kromatografiatutkimusta varten. Toinen suikale jätettiin tyhjäksi, sillä tarkoitus on tutkia vain paperin ominaisuuksia. Oppilaat tekevät pienen tutkimuskierroksen koululla ja etsivät vertailunäytteitä epäiltyjen luota. Vastaavanlaisia mustia tusseja löytyy luokkahuoneesta, vahtimestarin työliivien taskusta, siivoojan kärryistä ja yhden luokkatoverin penaalista. Vastaavanlaista valkeaa paperia löytyy myös luokasta, vahtimestarin kopista ja siivoojan kärryistä. Musteen kromatografia-analyysi osoittaa, että täsmälleen samanlaista mustetta on ainoastaan luokasta löytyvässä tussissa. Vastaavaa paperia sen sijaan löytyy sekä luokasta, että vahtimestarin työhuoneesta."


5. kerhokerta: Tuntematon valkoinen jauhe

  • Todistusaineiston etsiminen pölyn ja lian seasta:
    - Rikospaikan lattialta lakaistu pöly ja lika voi sisältää yllättävää tekijästä peräisin olevaa todistusaineistoa. Rikoksen tekijä voi huomaamattaan kuljettaa rikospaikalle esimerkiksi pienen pieniä kasvinosia tai muuta luonnosta tai kotoa löytyvää materiaalia. Jos epäilty on esimerkiksi kasvitieteellisen museon puutarhuri, voi hänen kengistään irrota harvinaisten kasvien siitepölyä. Jos taas epäilty on leipuri, voi hän huomaamattaan jättää rikopaikalle ripauksen hänen kenkiensä mukana tullutta jauhoa.    


(Taulukko tunnettujen aineiden ominaisuuksista)

Tarina jatkuu: 

"9A:n luokan oppilaat tutkivat rikospaikkaa vielä kerran oikein huolellisesti. Jospa lattialta löytyisi vielä todistusaineistoa? Yksi oppilas hakee kuvataideluokasta suuren pensselin ja rikkalapion ja lakaisee varovasti rikospaikan lattiaa. Lapioon kertyy pieni kasa pölyyn ja hiekkaan sekoittunutta valkeaa jauhetta. Vaikka jauhe on luultavasti vain jotain kemian tunnilla käytettyä kemikaalia, oppilaat päättävät ottaa siitä tarkemmin selvää. He hakevat kemikaalivarastosta, kotitalousluokasta ja siivoojan kärryistä erilaisia valkoisia jauheita ja vertailevat niiden kemiallisia ja fysikaalisia ominaisuuksia tuntemattoman aineen ominaisuuksiin. Tutkimukset osoittavat, että jauhe on todennäköisesti ruokasoodaa. Ruokasoodaa ei kumma kyllä löytynyt luokan kemikaalivarastosta vaan ainoastaan siivoojan kärryistä. Mihin ihmeeseen siivoaja tarvitsee ruokasoodaa?"  


6. Kerhokerta: Löytyykö syyllinen?

  • Valheenpaljastuskone:
    - Epäillyn puheiden todenperäisyyttä voidaan arvioida laittamalla hänet valheenpaljastuskoneeseen.
    - Valheenpaljastuskoneiden luotettavuutta pidetään kyseenalaisena eikä niiden antamien tulosten perusteella ainakaan Suomessa voida tuomita ketään. 
    - Valheenpaljastuskone perustuu siihen, että ihmisen valehdellessa hänen elintoimintonsa muuttuvat jonkin verran: käsien hikoilu lisääntyy, sydämen syke ja hengitystiheys kiihtyvät ja verenpaine nousee. Nykyaikaiset valheenpaljastuskoneet mittaavat kaikkia edellämainittuja elintoimintoja samanaikaisesti.
  • Rakennetaan yksinkertainen valheenpaljastuskone, oppilaan ohje, (pdf-tiedosto)

Tarina jatkuu:

"9A-luokan oppilaat alkavat olla huolissaan syyllisen löytymisestä. Tähän mennessä he ovat keränneet rikospaikalta seuraavanlaista aineistoa: 1) Laatikon ulkopinnalla on opettaja Virtasen ja siivoojan sormenjälkiä. 2) Laatikossa oli hius, joka näyttäisi kuuluvan opattaja Virtaselle. 3) Tuolissa oli kuituja mahdollisesti vahtimestarin puserosta. 4) Viesti oli ilmeisesti kirjoitettu luokasta löytyvällä tussilla paperille, jota löytyy sekä luokasta että vahtimestarin kopista. 5) Lattialta löytyi ruokasoodaa, jota löytyi myös siivoojan kärryistä.
   Tällaisella aineistolla ei syyllistä löydetä! Oppilaat päättävät haastatella epäiltyjä, mutta mistä he tietävät puhuvatko he totta. Yksi oppilas muistaa lukeneensa isosiskonsa fysiikan kirjasta yksinkertaisen valheenpaljastuskoneen rakentamisohjeet. Siinäpä ratkaisu pulmaan! Oppilaat pistävät tuumasta toimeen ja pyytävät opettaja Virtaselta lainaksi fysiikan tunneilla käytettäviä materiaaleja: kaksi johdinta, alumiini- ja kuparilevyn sekä yleismittarin. Opettajalle he sanovat haluavansa harjoitella välitunnin aikana pariston rakentamista. Opettaja lainaa materiaalit oppilaille mielellään. Hän ei ole koskaan nähnyt heidän innostuvat fysiikasta näin suuresti. Hän seuraa vierestä, kuinka oppilaat kiinnittävät johdinten toiset päät metallilevyihin ja toiset yleismittariin. Seuraavaksi oppilaat istuttavat opettajan tuoliin, kehottavat häntä asettamaan kämmenensä metallilevyille ja valehtelemaan sydämensä kyllyydestä. Mittari ei värähdäkään: mittarin mukaan piirissä ei ole jännitettä eikä sähkövirtaa. Vasta sitten, kun opettaja kastelee kätensä, näkyy mittarissa pieni jännite. Aikansa tuskailtuaan surkeasti toimivan valheenpaljastuskoneensa kanssa oppilaat luovuttavat. Tällä tavoin he eivät saa syyllistä ikinä selville! Opettaja kuitenkin hymyilee tyytyväisenä ja päättää puuttua juonen kulkuun... (lue tarinan ratkaisu tästä linkistä)."


Palaute kerholaisilta

Kerhokokonaisuuden päättyessä on tärkeää pyytää kerholaisilta ja huoltajilta palautetta kerhosta. Palautteen avulla saat tärkeää tietoa kerhon onnistumisesta ja voit kehittää kerhoa tulevaisuutta varten.