main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailun alkuvuodet

Esite 1980

Koulun Kerhokeskus järjesti lukuvuonna ”Nuoret tutkivat” –toiminnan ensimmäisen lopputapahtuman XIV Koulun Suurjuhlissa Turussa 17.-18.5. 1980. Toiminnan tavoitteen oli herättää, rohkaista ja tukea nuorten omaehtoista keksimiskykyä erityisesti matemaattis-luonnontieteellisellä ja teknisellä mutta myös humanistis-yhteiskunnallisella alueella: kykyä nähdä tehtävä ja kykyä ja tahtoa etsiä ratkaisua. Alkujuurena oli ajatukselle oli yhdistyksen työryhmän käynti keväällä 1978 Saksan Liittotasavallassa tutustumassa sikäläiseen ”Jugend Forscht” –toimintaan. Malleja toimintaan etsittiin myös Saksan Demokraattisesta Tasavallasta Nuorten mestarien messuista sekä Iso-Britanniasta, jossa BBC oli vahvasti mukana nuorten keksimistoiminnan tukemisessa.

Nuoret tutkivat –työvaliokunta puheenjohtajanaan Kauko E. Waris päätyi nimeen Tutki, kokeile, kehitä (TKK-toiminta) Työvaliokunta koottiin edustajat opetusalalta, ammattiliitoista (SAK) sekä työnantajaliitoista. Toiminnan tueksi koottiin arvovaltainen neuvottelukunta, jonka puheenjohtajana toimi Kemiran pääjohtaja Yrjö Pessi ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Jaakko Numminen.

Toukokuussa 1979 julkaistiin Tutki-Kokeile-Kehitä –toiminnan ohjelma. Toiminta oli avoin kaikille 1956 syntyneille ja sitä nuoremmille ikäryhmille. Toiminnan tavoitteena oli herättää, rohkaista ja tukea lasten ja nuorten itsenäistä keksimiskykyä jokapäiväisessä käytännön elämässä; kykyä määritellä ongelma, ratkaista se ja soveltaa ratkaisu käytäntöön. Kysymys kuului: Miten voin tehdä jonkin työn tai tehtävän paremmin tai turvallisemmin? Lähtökohta on vertaaminen oleviin olosuhteisiin. Kysymyksessä ei siis tarvitse olla kokonaan uusi idea.

Kilpailun arvostelussa otettiin erityisesti huomioon todella uudet ja hyödylliset ideat. Toiminta oli osa suurjuhlatoimintaa, johon kuuluivat lopputapahtumaa edeltävä toiminta kouluissa ja järjestöissä, kuntien tapahtumat ja läänien lopputapahtumat.
Ensimmäisen kilpailun osanotto oli avoin. Kilpailutyön saattoi tehdä yksi henkilö, työryhmä, kerho tai luokka. Nuorempien sarjaan kuuluivat 1964 syntyneet ja nuoremmat ja vanhempien sarjaan vuosina 1956-1963 syntyneet. Tekijäryhmään saattoi kuulua korkeintaan kolmannes ikäryhmään kuulumattomia jäseniä.

Kilpailun aihealueet olivat:

  • energian säästäminen
  • jäteraaka-aineiden hyötykäyttö
  • ympäristönsuojelu
  • kotityöt
  • karjanhoitotyöt
  • puun kasvattaminen
  • työsuojelu
  • ongelman tai tehtävän elektroninen ratkaisu
  • ratkaisu tai keksintö jotakin muulta alueelta.

Jokaisesta työstä tuli tehdä kirjallinen selostus, jonka enimmäispituus oli 10 liuskaa.

Osallistujia oli verratten niukasti, mutta siitä huolimatta toimintaan uskottiin: Lukuvuodelle 1980-81 suunniteltiin yhdistyksen ns. pääopintoaiheeksi TKK-toimintaa, jossa Patentti- ja rekisterihallitus oli vahvasti mukana. Samoin suunniteltiin viiden osa-aikaisen alueellisen neuvojan palkkaamista neuvontaan ja toiminnan markkinointiin. Aluekilpailuista sen sijaan päätettiin luopua. Alueellisen neuvojan pääasiallisin tehtävä oli olla suoraan yhteydessä niihin oppilaitoksiin tai yhteisöihin, joiden oppilaat olivat pääosin alle 24-vuotiaita.

Aluesihteeriorganisatio valmisteltiin 1980 laajemmaksi kuin aikaisemmin oli puhuttu. Suomi jaettiin kuuteen alueeseen. Palkkaa aluesihteereille varauduttiin maksamaan noin 70:stä työtunnista yhteydenpidosta alueensa oppilaitoksiin (noin 20 kpl).

Aluejaoksi päätettiin seuraava:

  • Uusimaa
  • Turku, Pori ja Häme
  • Kymi ja Mikkeli
  • Vaasa ja Keski-Suomi
  • Kuopio ja Pohjois-Karjala
  • Oulu ja Lappi


II kilpailun esitteeiden painosmäärät olivat massiiviset – suomen ja ruotsinkielisiä painettiin yhteensä 60500 kappaletta ja niitä jaettiin kouluihin ja oppilaitoksiin. Koska ikäraja oli 24 vuotta jakelun piirissä olivat ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot.

II kilpailutöiden näyttely järjestettiin Tekniikan Museossa Helsingissä marraskuussa 1981. II kilpailu huomioitiin myös KouluTV:n ohjelmissa – kilpailua käsiteltiin yhteensä kolmessa ohjelmassa syksyn 1981 aikana.

II kilpailuun saapui yhteensä 83 työtä, joista vanhempien sarjaan tuli 61 työtä ja nuorempien sarjaan 22 työtä. Näiden töiden joukossa oli yhteensä kolme sellaista työtä, jota ei suojattavuuden takia asetettu näytteille. Työt olivat Pakastimen kosteudenkerääjä (joka myös patentoitiin), viehemallisto ja monikäyttötuli.

Kolmas kilpailu järjestettiin vuonna 1983 siten, että lopputapahtuma oli marras-joulukuussa 1983. Kolmanteen kilpailuun saapui töitä 38 kappaletta. Näyttely järjestettiin Messukeskuksessa Viesti -83 näyttelyn yhteydessä. Mukana oli yhteensä kuusi sellaista työtä, jota ei suojauksen takia asetettu näytteille. Kilpailutöiden arvioitiin olevan korkeampitasoisia kuin edellisessä kilpailussa. Palkittujen joukossa oli huomattavan paljon maaseutupaikkakuntien nuoria. Yhteensä palkittuja oli töitä oli näyttelyssä mukana 19. 

IV kilpailu järjestettiin Turun Suurjuhlien yhteydessä toukokuussa 1985. Aihealueet olivat:

  • Energian säästäminen
  • Jäteraaka-aineiden hyötykäyttö
  • Ympäristönsuojelu
  • Kotityöt
  • Maa- ja metsätalous
  • Työsuojelu
  • Ongelman tai tehtävän ratkaisu elektroniikan tai ATK:n keinoin
  • Koulutyö
  • Ratkaisu tai keksintö joltain muulta aihealueelta


Aluesihteeriorganisaatiosta luovuttiin, mutta tilalle palkattiin erityisesti ammattikouluihin yhteydessä oleva henkilö yhdeksi kuukaudeksi. Töitä saatiin mukaan kilpailuun yhteensä 71 kappaletta.

Näyttelyyn kutsuttiin 21 työtä – huomattavaa on, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulta näyttelyssä ei ollut mukana yhtään työtä. Maaseutupaikkakuntien nuoret ja heidän opettajansa ja kerhojen ohjaajat olivat ottaneet asian omakseen.

Palkituille nuorille järjestettiin mahdollisuuksia kansainvälisiin yhteyksiin lähinnä Ruotsiin.