main-page-icon
menu-button
Valikko
OPETTAJAT JA OHJAAJAT

Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailun ja Välkky-kilpailun yhdistyminen


Forska-Experinentera-Utvecka 1994Seitsemäs kilpailu vuonna 1991 oli viimeinen kilpailu, jonka Koulun Kerhokeskus organisoi omin voimin neuvottelukunnan ja työvaliokunnan turvin. Puheenjohtajana oli toiminut pääjohtaja, vuorineuvos Yrjö Pessi Kemirasta vuosina 1980-1991.

Pääjohtajan toimi siirtyi vuonna 1992 johtaja, professori Matti Peltoselle Teollisuuden Koulutusvaliokunnasta. Vuodesta 1993 järjestettiin silloisen Suomen Teknillisen Seuran (nyk. Tekniikan Akateemisten Liitto TEK) kilpailu yhteistyössä kuitenkin siten, että Kerhokeskus kantoi budjettivastuun. Käytännössä silloin yhdistettiin Young Scientist –kilpailu Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailuun. Kilpailun sarjoitusta muutettiin siten, että yläikärajaksi tuli 21 vuotta. Perusteena tälle oli se, että kilpailu toimi karsintakilpailuna EU:n Young Scientist –kilpailuun. Murrosvaiheessa kilpailun neuvottelukunnan johtoon tuli pääjohtaja Markku Mannerkoski Valtion Teknillisestä Tutkimuslaitoksesta.
Kilpailun organisaatiota kevennettiin lopettamalla työvaliokunta, joka aikaisempina vuosina oli valmistellut kilpailun sääntöjä yms. Vuonna 1989 kilpailun näyttely oli ensi kerran Tiedekeskus Heurekassa, jossa se on ollut siitä lähtien. Vuodesta 1993 lähtien kilpailu on järjestetty vuosittain.

Kilpailun alkuperäinen ajatus – lasten ja nuorten keksinnöllisyyden sekä innovatiivisuuden tukeminen – on laajentunut koskemaan myös tutkimuksellista toimintaa. Päähuomioalueena ovat olleet luonnontieteet, tekniikka ja teknologia, mutta mitään inhimillistä aihealuetta ei ole hyljeksitty. 1990-luvulla opetusmaailma alkoi kiinnittää huomiota siihen, että luonnontieteellisiä aineita tulee opettaa pohjautuen kokeelliseen työskentelyyn, havainnointiin ja tutkimiseen. Siten oli luonnollista ja aiheellistakin laajentaa Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailun ideaa koskemaan myös tutkimuksellisia töitä. Niitä oli toki ollut mukana koko kilpailun ajan.

Tutkimuksellisen otteen korostaminen myös lasten ja nuorten keksinnöllisiä töissä toi mukaansa entistä laajempia projekteja – ryhmät tutkivat ongelmaa, kehittivät ratkaisuja, tekivät prototyyppejä ja mikäli aika vielä antoi periksi myös kokeilivat prototyypin toimivuutta ja mahdollisesti paransivat sitä.

Ensimmäisessä Kerhokeskuksen ja Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:n yhdessä järjestämässä kilpailussa palkittiin yhteensä 18 projektia.  Alueellinen yhteysopettajatoiminta ei käynnistynyt rahoituksen puuttumisen vuoksi. Alueellisen yhdysopettajaverkoston luomista on pohdittu aika ajoin, mutta resurssien puuttumisen vuoksi sitä ei ole saatu järjestettyä.


Vuoden 2000 alussa kilpailun neuvottelukunnan puheenjohtajaksi ryhtyi Taloudellisen Tiedotustoimiston toimitusjohtaja Jukka Koivisto. Nuorten kilpailumenestys EU:n Young Scientist –kilpailussa huipentui Lauri Kauppilan ensimmäiseen sijaan vuonna 2002. Lauri Kauppila sai Young Scientist -kilpailussa pääpalkinnon työllään "Comparing the Effect of the Oxidizer/Fuel Ratio in Rocket Fuel on the Heat Released from Combustion", jossa hän määritti kiinteän rakettipolttoaineen kahden osa-aineen optimaalisen sekoitussuhteen sekä kokeellisesti että teoreettisesti. Hän myös rakensi itse osan tarvittavasta välineistöstä kierrätyskelpoisista materiaaleista. Saavutus on kova, sillä Suomen kouluopetus luonnontiedon ja tekniikan osalta ei vieläkään systemaattisesti kannusta nuoria tutkimaan ja kokeilemaan.

Rajatuista tehtävistä on vähitellen luovuttu. Keväällä 2004 lopputapahtumaan kutsuvassa esitteessä on annettu kaksi aihealuetta ohjaamaan niitä osallistujia, jotka eivät mahdollisesti keksi itse aihettaan. Ne ovat Tutkiva ja kokeileva oppiminen sekä innovaatiot. Kumpaankin aihealueeseen on linkitetty aihealuetta valaiseva www-sivu. Tutkiva ja kokeileva oppiminen on linkitetty Opetushallituksen Suomen Tammi + -sivuille ja innovaatiot puolestaan Finnoed –sivuille. Suomen Tammi + -hanke pyrkii tuomaan koulujen kulttuuriperinnön opetukseen tutkivia elementtejä ja Finnoed –hanke on EU:n luovuus- tai innovaatiokasvatukseen liittyvä hanke.

Vuonna 2002 kilpailuun saapui noin 50 työtä, joka vaikuttaa olevan vakiintunut taso töille. Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailua pidetään niin kovatasoisena kilpailuna, että ohjaajat karsivat jo kouluissa lähetettäviä töitä, joten tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon kouluissa esim. teknisen töiden tunneilla tehdään sellaisia töitä, jotka voisivat menestyä myös loppukilpailussa.

Töitä lähetetään edelleen ympäri valtakuntaa, tosin Espoon Mattlindens Gymnasiumilla on muutaman viime vuonna ollut useita korkeatasoisia töitä mukana. Koulun menestys poikii usein töitä mukaan myös seuraavana vuonna. Tässä ohjaajan merkitys on valtava.

Vuonna 2003 mikkeliläinen opettaja Anssi Kirjalainen palkittiin ohjaajapalkinnolla innostavasta työstä oppilaiden ohjaamisessa. Hän aloitti pienessä ristiinalaisessa Närhilän koulussa oppilaidensa kanssa projektien teon. Nämä projekti olivat vuosittain kärkisijoilla Tutki-Kokeile-Kehitä –kilpailussa. Hän kuvailee osallistumistaan seuraavasti:
”Ensimmäisen menestyksen jälkeen kilpailuihin osallistumisesta tuli perinne, jota oppilaat osasivat odottaa.--- Yhteinen päämäärä tekee oppilaan ja opettajan suhteesta läheisen.--- Kirjalaisen projekteissa täytyy olla idea. Ideat hän pisteyttää nollasta viiteen. Neljän pisteen työt ovat vankkaa kamaa. Niillä kannattaa osallistua.” (artikkelissa Mies, joka houkuttelee oppilaansa jekkuihin, Opettaja 37/12.9.03)

Pienet paikkakunnat ovat edelleen mukana toiminnassa. Parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna muutosta on oikeastaan siinä, että myös pääkaupunkiseutu on edustettuna.

Tutki-Kokeile-Kehitä tuo virikkeitä, mahdollisuuksia ja innostusta myös pienille kouluille, joilla ei mahdollisesti ole sellaisia resursseja toteuttaa moniulotteisia projekteja kuin esim. kaupunkikouluilla on.

Vuodesta 2012 kilpailu hyväksyttiin kansainväliseen Intel ISEF (Intel International Science and Engineering Fair) kilpailun verkotsoon, jossa on mukana reilut 70 valtiota.